Mitä tehdä juuri ennen työhaastattelua?

Kirjoittaja: Hannu-Matias Nurmi

(Kuva: LinkedIn Sales Solutions, Unsplash)

Mitä tehdä juuri ennen työhaastattelua?


”Sulje silmäsi ja hengitä syvään. Hyvä. Rauhallisesti hengittäessäsi muistele jotain tilannetta ja onnistumista, josta olet ylpeä. Minkälainen tilanne oli, ja miten sinä toimit? Mitä tapahtui, ja miten onnistuit? Miltä sinusta tuntui olla tuossa tilanteessa? Entä minkälainen olo sinulla oli jälkikäteen? Hienoa. Anna itsevarman olon ympäröidä sinut. Lasken kohta hitaasti kolmeen. Kun pääset kolmeen ja avaat silmäsi, tiedät olevasi oman alasi huippu.”

 

Yllä oleva on variaatio pikameditaatiota, jota käytän silloin tällöin valmentaessani 8-vuotiaita jalkapalloilijoita ennen pelejä – etenkin silloin kun tiedän, että edessä on oletettavasti kovatasoinen vastustaja. Kun pelaaja menee kentälle uskoen aidosti siihen, että hän on kentän paras pelaaja, uskaltaa hän todennäköisesti ottaa riskejä, pelata täysillä ja nauttia pelistä. Ja tätä ainakin itse valmentajana haluan nähdä.

 

Suosittelen pikamediaatiota tai vähintään tietoista ja positiivista ajattelua luovaa pysähtymistä myös jokaisella työhaastatteluun menijälle.

Haastattelutilanteen primitiivisestä puolesta puhutaan vähemmän, vaikka sillä on yllättävän suuri merkitys lopputulokselle.

Jos keskittyy mielessään vain haastattelun tiedolliseen ulottuvuuteen – siihen mitä mahdollisesti kysytään ja miten mahdollisesti kannattaa vastata – on suuri mahdollisuus epäonnistua. Haastattelutilanne ei nimittäin ole vain datan ja faktojen ohjaama analyyttinen prosessi.



Tärkeimmät tunteet: innostus ja turva

Innostuksen luominen alkaa kysymysten esittämisestä. Haastattelijan puhuminen lisää hänen omaa innostustaan, joten pyri esittämään oivaltavia ja oikein ajoitettuja kysymyksiä. Tavoitteena on rikkoa perinteinen kysyjän ja vastaajan dynamiikka luomalla keskustelunomainen ilmapiiri.

Ole ennemmin kiinnostunut kuin kiinnostava.

Fiksusti ilmaistu uteliaisuus haastattelijaa ja tämän edustamaa yhtiötä kohtaan vahvistaa vaikutelmaa asiantuntemuksestasi.

Turvallisuuden tunnetta voit synnyttää olemalla rauhallinen ja luomalla aidon yhteyden. Tämä alkaa siitä, että pidät haastattelijaa mielessäsi todella hyvänä ja kiinnostavana tyyppinä, ja tiedostat sisimmässäsi olevasi itsekin sellainen.

Kuuntele kysymys ja mieti vastauksiasi hetki ennen vastaamista. Tämä osoittaa kykyäsi kuunnella, harkita ja arvostaa sekä kysymyksen sisältöä että kysyjää. Luottamusta ja turvallisuuden tunnetta lisää myös se, että olet valmistautunut hyvin ja tutustunut yritykseen, sen tilanteeseen ja toimialaan etukäteen.

Luomalla omalla läsnäolollasi hyväksyvää ja uteliasta tunnelmaa voit herättää innostusta ja luottamusta haastattelijoissa, mikä parantaa mahdollisuuksiasi tulla valituksi.

Koska haastattelutilanne on aina kaksisuuntainen, muista kuunnella herkällä korvalla myös itseäsi ja omia tunteitasi: minkälainen olo haastattelutilanteesta sinulle jäi? Kohdattiinko sinut arvostavasti ja uteliaasti? Koska ihmisen kapasiteetti tulkita tilanteita ulottuu pitkälle tietoisen mielen tuolle puolen, on intuitiota syytä kuunnella ja tutkiskella tarkasti.

Negatiiviseen intuitioon kannattaa yleensä luottaa.

Ellet itse koe innostusta ja turvan tunnetta, voi olla syytä kiittää kohteliaasti mahdollisuudesta tutustua ja jatkaa etsintöjä.

Ole yhteydessä: Hannu-Matias Nurmi, hannu-matias.nurmi@chief.fi

Previous
Previous

Toimitusjohtaja – ostatko palvelua vai ohjaatko yrityksesi ekosysteemiä?

Next
Next

Omistajastrategian merkitys toimitusjohtajalle