Coachingin ydin on oivalluttaa ja luoda tilaa ajattelulle
Suurimmalla osalla meistä on jonkunlainen käsitys siitä, mitä executive coaching on ja yhä useammalla myös omakohtaista kokemusta coachattavana olemisesta. Itse näen työssäni, että executive coaching kuitenkin usein mielletään foorumiksi, jossa käsitellään puhtaasti työelämän kontekstissa olevia teemoja. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan henkilö nähdään kokonaisvaltaisesti kaikki elämän osa-alueet huomioiden.
Coachingin teemat vaihtelevatkin halusta päästä parempaan fyysiseen kuntoon tai kyvystä olla enemmän läsnä perheelle aina coachattavan menestymiseen nykyisessä roolissaan suuriin liiketoiminnallisiin haasteisiin joihin tulisi löytää ratkaisu.
Kasvava halu itsensä kehittämiseen on lisännyt myös coachingin suosiota
Coachingin kasvavalle suosiolle lienee lukuisia syitä. Näen tämän suosion kumpuavan lisääntyneestä halustamme kehittää itseämme työelämän osaajina, jolloin voimme paremmin vastata muuttuneisiin odotuksiin, mitä tulee johtamiseen ja johtajan rooliin tai puhtaasti omassa työssä tai roolissa kehittymiseen. Tämän lisäksi tunnistetaan, ettei työelämä ole irrallinen osa muista elämän osa-alueista, vaan usein työelämässä esiintyvien haasteiden avaimet saattavatkin löytyä esimerkiksi henkilön arvopohjaa tai elämätapoja tarkastelemalla tai päinvastoin.
Coachinging suurin ero esimerkiksi mentorointiin kiteytyy siihen, että tarkoituksena ei ole antaa vastauksia tai ohjailla coachattavan ajatuksia.
Hyvä coach on ikään kuin peili: hän auttaa coachattavaa pysähtymään teeman ympärille ja menemään yhä syvemmälle itseensä, reflektoimaan ajatuksiaan ja sitä kautta itse löytämään oikeat vastaukset ja ratkaisut.
Coachingissa kunnioitetaan asiakasta hänen elämänsä ja työnsä asiantuntijana ja uskotaan, että jokainen asiakas on luova, viisas ja eheä kokonaisuus itsenään. Coachin tehtävä onkin vapauttaa henkilön voimavarat maksimoidakseen tämän potentiaali opettamisen sijaan.
Coach luo tilan ja paikan laadukkaalle ajattelulle
Haasteellista sekä coachin että coachattavan näkökulmasta on usein se, että vaikka coachilla saattaa olla vuosien omakohtainen kokemus teemasta ei hänen kuitenkaan tule antaa vastauksia tai neuvoa. Vastaavasti coachattavan näkökulmasta voi olla turhauttavaakin tietää, että toinen tietää, mutta ei ”auta” kertomalla omia näkemyksiään.
Juurikin tähän kiteytyykin coachingin ydin: tehtävänä on oivalluttaa. Näin luodaan tila ja aika laadukkaalle ajattelulle ja löydetään voimavarat, vahvuudet ja keinot ratkaisujen etsimiseksi, sekä keskitetään ajattelua ja toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun henkilö löytää ratkaisut itse ovat ne aidosti hänen näköisiään ja sitä kautta tulevat suuremmalla todennäköisyydellä implementoiduksi osaksi arkea.
Coachingin tuloksellisuutta mitataankin käyttäytymisen muutoksessa.
Coaching tuottaa siis arvoa yksilölle kaikilla elämän osa-alueilla, parantaen johtajien suorituskykyä ja auttaen heitä saavuttamaan yksilöllisiä ja tiimin tavoitteita, sekä luo sitä kautta arvoa työnantajalle. Valmennus auttaa johtajia kehittämään taitojaan, jotka ovat tarpeen tulevassa roolissa, esimerkiksi strategisessa ajattelussa, viestinnässä ja konfliktien ratkaisussa. Lisäksi se auttaa johtajia ymmärtämään paremmin omaa rooliaan organisaatiossa ja kehittämään parempia suhteita tiiminsä kanssa sekä kehittämään johtamiskykyä. Tämä johtaa parempaan työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen, mikä puolestaan johtaa parempaan työsuoritukseen ja organisaation suorituskykyyn. Lisäksi coaching voi auttaa johtajia tunnistamaan henkilökohtaisia arvojaan ja tavoitteitaan, mikä voi auttaa heitä löytämään syvemmän merkityksen työssään.
Teksti: Kirpi Salonen
